2.1 Miesten ja naisten vaatekappaleita
Jalkineet
Arkikäytössä tyypillisimmät jalkineet ovat virsut, löttöset tai kurpposet: itse tuohesta tai raakanahasta tehdyt yksinkertaiset ja varrettomat jalkineet. Varsinaisia nahkakenkiä käytetään sitten ennen kaikkea pyhänä ja matkustettaessa. Kotona tehdyt nahkakengät ovat pehmeät, perinteisellä kääntökenkä-tekniikalla valmistetut “keskiaikaiset” jalkineet: malleina esimerkiksi yksinkertaiset supikkaat ja kippurakärkiset pieksut.
Puolipitkällä varrella varustetut paulapieksut (nimi tulee pauloista, eli nauhoista, joilla jalkineen varsi kiristettiin nilkan ympärille) ovat varmaankin tyypillinen metsämiehen jalkine. Niiden talvivastine on nutukas.
Varakkaammat maalaiset voivat toki käyttää myös muodinmukaisia, suutarin lestin avulla tekemiä jalkineita joissa on jo “moderni” konstruktio ja ulkoasu: jäykkä pohja ja hieman korkoa. Näistä enemmän säätyläisosiossa. Vasen ja oikea kenkä olivat lestillä tehdyissäkin kengissä keskenään samanlaiset ja ne muotoituivat jalkaan vasta käytössä.
Täyspitkällä varrella varustettuja saappaita ei rahvaan parissa käytetty, joskin ortodoksipuolella (pehmeät) saappaat saattoivat olla yleisemmät, käytettiinhän niitä Venäjällä jalkaväessäkin. Ruotsalaiselle jalkaväelle hankittiin kirjallisen lähdeaineiston valossa 1600-luvun alkupuolella myös “puolisaappaita”, mutta niiden tarkka malli ei ole tiedossa.
Sukat
Kaikki rahvasta edustavat hahmot voivat käyttää pitkiä villasukkia, jotka on voitu valmistaa neulomalla, neulakinnastekniikalla tai kankaasta ompelemalla. Muodinmukaiset sukat ovat polven yli yltävät ja ne sidotaan sukkanauhalla. Miesten polvipituisten pöksyjen kanssa käytetään poikkeuksetta pitkiä sukkia.
Säärystimet
Paita
Paita on alusvaate, joka valmistetaan värjäämättömästä tai valkaistusta pellava- tai hamppukankaasta. Malli on samankaltainen miesten- ja naistenpuvussa, miesten paidassakin voi olla hyvin pitkä helma joka toki sullotaan ihmisten ilmoilla liikuttaessa housuihin. Paitasillaan esiintyminen ei ole etiketin mukaista mutta työtätekevillä maalaisilla sellaistakin voi tapahtua.
Paidan leikkaus on yksinkertaisimmillaan ikiaikainen T-malli, mutta paidassa voi olla myös leventävät kiilat, etenkin jos se on pitkähelmainen. Pääntie on yleensä melko suuri ja se suljetaan kaulalta nyöreillä tai rengassoljella. Napit tai koristelut eivät rahvaan paitaan kuulu. Vauraat maalaiset voivat käyttää myös muodikkaampia paitoja ainakin osana pyhäpukua, katso säätyläisten puvusta alempaa.
Aluspaitamallien suhteen ei pelissä tehdä eroja ortodoksien ja luterilaisten välillä, mutta venäläiseen miesten paitamalliin sopii hieman keskilinjasta sivussa oleva etuaukile. Aluspaitana voi pelissä käyttää mainiosti värjäämättömiä ja kirjomattomia pellavapaitoja varhaiskeskiajan malleista 1800-luvun rahvaanpuvun malleihin.
Naisten aluspaita voi olla yläosastaan samankaltainen kuin miehillä, mutta helma voi olla pidempi. Rahvaalla naistenpaidan yläosa tehtiin toisinaan paremmasta kankaasta, hienosta valkoisesta pellavasta ja piiloon jäävä osa halvemmasta, karkeammasta pellavasta. Mahdollisia ovat sekä pitkähihaiset paidat ja mekot, että olkain-alusmekot. Paljaiden olkapäiden tai käsivarsien esittely ei kuulu tapoihin, mutta työtätekevillä maalaisnaisilla, esim. pyykkäreillä ja saunottajilla tämäkin on mahdollista.
