3. Muotipuku

Säätyläiset, kaupunkilaiset ammattisotilaat ja heidän vaimonsa

 

Osa pelin hahmoista on “verkapukuisia” eli käyttää muuta kuin maalaispukua, heidän vaatetuksensa noudattelee yleistä pohjoiseurooppalaista muotia. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa kaupunkilaiset, ammattisotilaat, virkamiehet ja alempi aatelisto: näiden ryhmien välillä on tietenkin varallisuuseroja ja se näkyy puvun materiaaleissa ja koristelussa, mutta mallit ovat yleensä suurinpiirtein samat.

Tässä käydään hyvin tiiviisti läpi aikakauden läntinen muotipuku: se koskettaa vähemmistöä pelin hahmoista, sen suhteen on paljon varianssia, ja koska kyseessä on myös asia josta löytyy maalaispukua paljon enemmän materiaalia (lukemattomia hollantilaisia maalauksia, yksityiskohtaisia tutkimuksia ja hyvin dokumentoituja säilyneitä vaatteita) emme nyt mene kovin yksityiskohtaiseksi tässä asiassa.

3.1 Miesten muotipuku

Paita

Alankomaalaistyylinen herrain aluspaita hienoa pellavaa, 1600-luku   Rijksmuseum

Vaatetuksen perusosa on paita, joka on valkeaa pellavaa, väljä ja pitkähelmainen: samat mallit käyvät kuin rahvaallakin. Muodikas, tavallista T-mallista peruspaitaa kehittyneempi malli on tehty sekä vartalo-osastaan että hihoista “ylileveistä” kappaleista, joiden ylimääräinen kangas on sitten rypytetty saumoista. Aikakaudelta on säilynyt useita tällaisia väljiä paitoja, koska merkkihenkilöiden kuolinpaidat oli muodikasta säilyttää: niinpä rypytetyn paidan tekoon on saatavissa yksityiskohtaiset kaavat.

Liinat ja pitsit

1600-luvun puolivälin muodikkaat laakakaulukset alkavat hiukan pidetä edestä, kuten liperit. Kuva B. van der Helst. Wikimedia Commons.

Muotipukuun kuuluu paidan lisäksi koristeltuja pellavaosia, jotka kuuluvat näkyville: ainakin kaulus ja joissain tapauksissa myös hihansuun ja saappaansuun käänteet, jotka olivat irroitettavissa ja usein muotoon tärkättyjä. Kaulusmalleja on useita, eri muotoisia laakakauluksia ja röyhelö- ja myllynkivikauluksia. Pitsin määrä ja leveys riippui käyttäjän varallisuudesta

Polvihousut, röijyt ja doubletit

Miehen pukuun kuuluvat käytännössä aina polvihousut ja röijy eli dubletti, jotka voidaan nyörittää vyötäröltä toisiinsa kiinni, ja muodostavat haalarimaisen kokonaisuuden. Nämä ovat yleensä keskenään samanväriset. Perinteisessä (1600-luvun alkupuoliskon) dubletissa on tiheät nappirivit, tiukka leikkaus ja yleensä vartaloa muokkaavaa toppausta ja jäykistystä. 1650-luvulla väljemmät, rennommat dubletit ovat jo tulleet muotiin ja ovat mahdollisia aikaansa seuraaville hahmoille: tällöin on kyse ns. kassiakkapuvusta josta hyvänä esimerkkinä ovat kuningas Kaarle X:n useat säilyneet pukukokonaisuudet.

Kuningas Kaarle X:n kassiakkapuku, Livrustkammaren. Kuva Wikimedia Commons.

Polvihousujen pussittavuuden suhteen on valinnanvaraa, massiivisemmat ja niukemmat mallit vuorottelivat muodissa. Lisäksi aikakaudella muotiin ovat tulleet myös suoralahkeiset polvihousut joita ei enää kiristetä polven alapuolelta, kuten myös trumpettimaiset ja naurettavat reininkreivipöksyt. Joka tapauksessa housut päättyvät aina pohkeen yläpuolelle ja niiden kanssa käytetään pitkiä sukkia. Sukat voivat olla neulottua silkkiä tai villaa, ommeltua villakangasta, tai säämiskänahkaa. Sotilaspiireissä käytettiin kaksia sukkia päällekkäin, niin että alempana ovat ohuet hyvät sukat ja niiden päällä löysemmät suojasukat, joita oli puolestaan tyylikästä roikottaa puolitangossa.

Musketöörillä on kahdet sukat päällekkäin. Kuva Jacob De Gheyn, 1600-luvun alku. Wikimedia Commons.

Päällystakit ja viitat

Dubletti on vasta puvun perusosa, hienompaan pukuun kuuluu aina jokin päällysvaate. Populäärikulttuurin muskettisoturien asuste kasukka on jo hieman muodista mennyt, 30-vuotisen sodan aikakauden ikoninen sotilasvaate: väljä viittamainen takki jonka hihat ja kyljet ovat tiheallä napituksella suljettavissa ja avattavissa.

Väljä, leveähelmainen jakku, joka löytyy “maalaistyyliin” leikattuna mutta laadukkaasta punaisesta villakankaasta ommeltuna kuninkaankin vaatekaapista, on Pohjoismaissa suosittu päällysvaate. Muitakin takkimalleja on, suoralinjaisesta rakuunatakista turkisvuorattuun unkarilaistakkiin ja laajoilla hihankäänteillä varustettuun hollantilaistakkiin. Viitta -puoliympyrä- tai täysympyrämallia, lyhyestä täyspitkään- on yleinen matkustusvaate.

Jalkineet

Muodikas miesten tai naisten kenkä, (ns. latchet-shoe) joka löytyi v. 1628 Tukholman edustalle uponneesta Vasa-laivasta. Kuva T. Andersson ja S. Evensen, Vasamuseet.

Ehdottomasti yleisin jalkinetyyppi on ns. latchet shoe, eli lestin avulla tehdyt, jäykkäpohjaiset pikkukengät, yleensä kulmikkaalla kärjellä. Ne suljetaan nyörillä edestä, barokkityylinen solkikiinnitys on vasta tulossa mutta kyllä ihan sallittu pelissä. Pitkät ratsastussaappaat ovat toinen jalkinevaihtoehto.

Papin puku

Luterilainen pappi pukeutuu hienoihin verkavaatteisiin, siistiin pellavakaulukseen, huopahattuun tai myssyyn ja päällysvaatteena hänellä on pitkä matkaviitta. Pyhäpuvun värinä on musta.

Ruotsalaisia pappeja L. Magalottin piirroksessa v. 1674. Uppsalan yliopiston kirjasto.